Näyttely huuhaataa

Mammaa on purru joku ihme näyttely punkki. Se on mua kaikenlaisilla kidutus välineillä kiusannut. Se on Mun villaa kampaillu partaa sorkkinut ja ja kulmia harjannu. Sit se uhkas mua koneella ajella mut sillon mulle riitti. Sine näytelmään on vielä pitkän pitkä aika eikä mun oo pakko vielä alistuu tämmöseen. Remusta se ei kiusaa kun se ei saa lähtee sinne näytelmään. Mäkin sanon kohta jo ison sanan jos mut meinataan pakottaa sinne. MURH!!!

Ahneella on ...... loppu

Yksi päivä sattu semonnen juttu et, milana söi jotain pahalle haisevaa keltasta ja ratisevaa sipsiä. Se yritti syöttää niitä mullekkin, mut mä sanoin et kiitos ei. Sit olikin Remuksen vuoro saaha ehdotus niistä sipseistä ja se oli kans et ei syö. Mulla kuitenkin heräs ajatus et mä voisin ehkä maistaa sittenkin menin kerjään, niitä äklö sipsejä. Milana ei kuiten mulle niitä antanut vaan, kun minä tulin paikalle Remus päättikin salamana syödä kaikki mitä tarjottiin niin et mulle ei jääny. Olin tosi pettynyt, mut lohdutukseksi sain kuiten juustoa. Illalla remuksen vatsaa alkoi vääntään ja se haisi tosi pahalle. Se sanoi et nyt on kyllä masu tosi kipee ja ulos pitää päästä heti. Sille tulikin ripuli niistä äklö sipseistö, kun se söi niitä. Olimpa minä kyllä aika vahingon iloinen sille et mitäs söi ahneuksissaan kaikki, ja toisaalta iloinen olin myös etten mä syönyt niitä ja saanut ripulia.
HEH, eiköhän se nyt opi. =)

Kolme mustaa ja blondi

Me kävimme remuksen kanssa tänään metsässä kun meille on tullut talvi ja täällä on ihan valkeeta ni metsässä on kiva olla. Mamma sanoi et lähdetään koko porukka metsään. Tavallisesti me käymme vaan mamman kans siellä metsässä, mut nyt lähti iskä ja milanakin mukaan. Kun pääsimme metsään mä hokasin et hei justuksen autokin on tullut tänne. Justus on tanskandoggi ja mun paras kaveri. Mut tänään oli vähä outoo kun remuksen kans päästiin autosta ulos, justuksella oli sen mummin koirakin mukana. Mä oon kerran nähnyt sen mummin koiran Leevin aijemmin. Remukskin oli aika yllättynyt ja se yritti pomottaa siellä, mut leevi oli vanhin ja se teki selväksi remukselle et se johtaa ja sillä hyvä. Hauskaa oli kun me kaikki kolme Minä, Remus ja Leevi oltiin mustia, ja Justus oli yksin blondi. Ja totta tosiaan se kyllä oli vähä blondi kun se pööpöili siellä metsässä missä sattuu eikä pysyny juuri porukassa. Sit se otti kepin ja vöyhkäsi yksin sen kans ja muut katottiin et voi sua hönttiä. Joskus sen Justuksen äiskä sanoo et justu on aika tollo ja hidas älynen, mut musta se vaan haaveilee omia eikä siksi heti tajua tulla ku sitä huudetaan. Metsässä oli tosi kivaa ja siellä sai juosta minne tahto. Remus on aika kova poika meneen siellä. Se napaa aina jonku jäljen jota seuraa ja sit se hukkaa sen ja taas nappaa jonku uuden. Remus osaa tehä semmosen jännän tempun, se nappaa lumppari palloja suuhun kun niitä heitellään ja syö sen. Mä yritin tänään kans napata, mut ei ihan onnistunut. Vaadin siis lisää harjotus tunteja mammalata ja remukselta. Niin mun piti kertoo et me ollaan ihan kavereita jo remuksen kans eikä suututa toisille enää. Mut sitä en siedä kun remus alkaa sitä justusta pomottaan ja kun ne alkaa hyppiin ja riehuun ni mun pitää mennä siihen väliin pitään huolta et Remus ei satuta Justusta. Mamma ei tykkää et meen siihen komenteleen ja pitääkin mua aina kiinni, kun ne alottaa sen hyppimisen. Mamma koittaa vakuuttaa et kyllä justu pärjää, mut mä en oikeen usko. Se on kuitenki vähä avuton. =)

Takaisin linjoille

Laitan tähän alkuun uuden kuvan uudesta isovelistä. Se on Remus ja on Suursnautseri se on 4v vanha ja se on D'arne kennelin P-pentueen koiria.


Mä olen tullut nyt takaisin linjoille pitkän tauon jälkeen. Mä en oo tehny mitään kovin erikoista vaan viettänyt ihan tavis mustis elämää. Olen käynyt toko-koulussa ja se meijän ohjaaja sanoi, että olen edistynyt hyvin ja nyt voidaan alkaa reenaileen ilman hihnaa. Se toko on ihan kivaa, mut musta ois vaan kivempaa juosta siellä muiden koirien kanssa. Mutta mamman mieliksi mä oon ollu oppivainen. Tosin mamma väittää et olen jättänyt korvat välistä kotiin, kun en jaksais tehä kaikkee ja jään vaan paikalleni vaikka pitäs seurata.. tai en seuraa kunnolla vaan lönkytän miten millonki. Mamma sanoo minun olevan perässä vedettävä lehmä. MHMH.. EI SEKÄÄN OSAA ELÄIMII EROTTAA. Jotain uutta on kuitenkin tapahtunut. Mä oon toivonut pitkään itelle pikkuveliä tai siskoa, mutta mamma ja iskä ymmärsi jotain väärin ja hankki mulle isovelin... Olin kyllä aika kummissani, kun erään lomareissun jälkeen (jonne mä en päässy mukaan taaskaan) oli auton mukana toinen koira. Mä tietysti sain mennä kattoon sitä, mutta huomasin sen olevan myös uros ni en oikeen tykännyt siitä. Nyt se on ollu meillä jo ihan kauan ja me on opittu tuleen toimeen ja aletaan jo vähän leikkiin. Meidän kaveri tansakndoggi Justus ei huomannu alux eroo mun Remuksen välillä. Sit vasta kun mäkin sain luvan tulla autosta ulos se alkoi kummasteleen kuinka meitä nyt akx on ja sit vasta tajus alkaa kattoon Remusta tarkemmin et mikä toi oli kun ei ollu tuttu sittenkään. Me tehtiin yx päivä poikien kanssa hirveen ihana löytö. Me oltiin Remuksen kans ennemmin menty metsään jossa saahaan vapaasti juosta. Meidän nenään tuli sit outo ja aika kiva haju ja tietysti siitä piti alkaa ottaan selvää. Me mentiin erään risukasan luo ja siellä oli jotain mitä alettiin möyhiä. Mamma ei pitäny siitä et tongittiin jotain tuntematonta ja se tuli hakeen meidät pannoista pois kun muuten ei toteltu sitä. Sit meni muutama päivä kotona ja pääsimme Justuksen kanssa sinne samaan metsään missä oltiin aijemmin. Ekax ei muistettu sitä risu kasaa ja me juostiin ja telmuttiin pitkin metsää. Vasta kun olimme tulossa takaisin Remus vei Justuksen sinne aarre paikalle. Mä juoksin heti perässä et ei ne vie kaikkee kivaa multa. Nyt Mamma ja justuksen Meiju tuli kattoon et mikä siellä oin niin kiinostavaa. Yllätys olkin niille suuri kun me kaivettiin esiin kuollut hirvi. Mamma ja meiju ei pitänyt siitä hirvestä vaan alkoivat komentaa meitä pois ja soittleen johonki. Sit kävi lopula niin et meidän piti jättää se elukka tyystin rauhaan ja mennä autoon. Justuksen Iskä Artokin tuli kattoon sitä hirveetä ja Remus haukkui sen eikä päästänyt tuleen ennen ku mamma sanoi et Arto saa tulla ja hyvä tuu pois. Ne puhui jotain siitä et ois se hirvi salaa kaatunut sinne monttuun ja risukasaan, mut en mä sit tiiä. Ei olla sen jälkeen saatu mennä sinne metsään vaan ihan jonnekkin muualle. Kivaa siellä muuallakin ollu kun on ollu uutta haisteltavaa ja tutkittavaa. No niin mä lupaan olla tästä lähin aktiivisempi kirjottelija, niin tiiätte mitä me ollaan remuksen kanssa puuhasteltu.

Uusi ammatti

Eräänä päivänä mamma sai jonku hullun kohatuksen ja se alkoi hajottaa paikkoja...
Olin aika ihmeissäni et mitä hullua toi nyt tekee. Se purki meijän sängyn ihan pineiin palasiin ja nakkeli tavaroita roskapussiin. Sit kun huone oli tyhjä se meni toiseen päähän taloa ja purki sieltäkin kamppeita.. ihan ihme touhuu. No kun se oli tarpeeksi riehunut se laittoi sen ison sängyn uuteen vanhaan huoneeseen ja vei pienemmän (mun sängyn) jonka lahjotin milanalle, uuteen vanhaan huoneeseen. No mä kattelin sitä kun se kokopäivän meuhkas ja purki ja kokosi niitä sänkyjä ja siirteli kaappeja. Ihan hulluksi se varmaan oli tullut ainakin se siltä vaikutti. Lopulta kun se sanoi mulle et nyt on kaikki valmista ni olin kyllä aika ihmeessäni muutoksesta. Mä sain milanan kanssa uuden yhteisen huoneen. Me ollaan nyt sitten joka yö nukuttu siellä yhessä eikä yhttään oo pelottanut. Mun uus ammatti onkin mörkö vahti. Mä niin ku vahin öisin ettei meijän huoneeseen mittään mörkjä ja peikkoja. Se on aika helppoo kun ei tarvi muuta tehä kuin nukkuu omalla paikallani . Mamma ja iskä nukkuu toisessa päässä taloa ja ne ei kuulemma tartte mitään mörötys vahtii kun iskä kuorsaa niin lujaa välistä että ei ne sinne uskalla mennä. Torstaina me käytiin mamman kans sellasessa koirien koulussa. Siellä piti olla kiltisti ja kuunella mitä se setä meille sano ja tehä sit niin. Me saatiin kehuja et ollaan kovasti edistytty ja totta kai mä olin aika ilonen et sain kehuja vaikka mitään en oo etes tehnytkään. Mä voisin kuulemma alkaa kohta reenaileen ilman mamman kiinni pitoa. Siellä on muuten toisiikin koiria ja niitten kanssa ei saa riehuu vaikka kuinka tekis mieli.

Mä kävin taas kitkalla ja sanoin mammalle et nyt en jää tänne vaikka mikä ois. Onneksi sit ei tarvinnut jäähä vaan nukuttiin yx yö ja sit kävi tänään kavereita (nelli, demi ja bella ja pepi) siellä pihalla myös juoksesaseen mut ei ne mun luo uskaltaneet tulla. Mä kun olin kiinni pitkälllä köydellä puussa että en kukkia tallo. Kotona mamma halusi ottaa musta kesä kuvan ja mä jouduin poseeraan pihalla. Ei kyllä ollu kovin paljoo järkee taas sen ideoissa, mut pakko kai se oli totella.

Tylsyyttä

Mä olen ollu ihan tylsistynyt. Mamma, Iskä ja Milana oli loma reissulla enkä mä saanu lähtee niitte mukaan. Mut jätettiin mummolaan häkkiin. Olin jo ihan varautunut et nyt pääsee jonnekkin kauemmas autolla, kun pihaan tuli iso mökin kaltainen auto. Mamma vei sinne kamppeita ja eväitä ja laitteli sitä järjestykseen. Mä kettelin tarkkana sitä puuhaa ja makoilin auton luona niin et mut varmasti huomataan. Kyllähän mä matkaan pääsin, mutta mut jätettiinkin kitkalle. Mamma vei mut sinne häkkiin ja sano et nyt pitää kiltti poika ja pysyy häkissä. Mä sille mammalle näytin et mua ei mitkään häkin kuvatukset pidättele ja niin minä tuli salaisesta paikasta ulos alta 10min. Iskä tietysti alko tärkeileen ja vei mut uudelleen ja laittoin kiviä häkin reunoille et en tulis ulos. Heti, kun se mökihökkeli lähti mummin pihasta mä tulin uudelleen pois sielt häkistä. Mummi oli aika riemuissaan, kun se hokas mun juonet. Ette ikinä arvaa monestikko mä sanoin et tonne häkkiin en jää. Aina ne hölmöt vaan mut sinne mut tunki ja koitti kaikee tehä että pysysin siellä. Lopulta mua alko tylsyttään ja päätin et jäädään sit sinne häkkiin. Iltasin mä sain kuitenki juosta muutaman minuutin ja sit mut vietiin varastoon nukkumaan. Siellä oli mulla peitto ja vettä ja siellä oli kivan viiletä eikä sääsket inissy. Kyllä mulla oli kauheen tylsää ja ikävää siellä. Onneksi 4 yötä meni nopeeta. Mamma kun tuli mua häkistä niin voitte arvata miten iloinen mä olin. Hyppelin ja haukuin ja pyörin ja kaikkee mukavaa. Sitten kun vähä oltiin jo rauhotettu mä haistoin et mamma haisee ihan oudolle. Se haisi koiran pennulle ja jollekki muulle koiralle ja hevoselle. Mä heti tietenki kyseleen et onko se käyny pentuja kattoon jossain? Se oli käynyt iskän ja milanan kanssa mun kasvattajan Jaanan kotona ja siellä oli pentuja 2. Mun yhen siskon lapsia ne oli ollu. Mun oikee iskä ivan oli ollu siellä myös ja sil oli ollu polvi kipee, kun sitä oli leikattu, niin sen piti olla vaan ihan paikoillaan. Äiskä olis ottanu ja tahtonu pennun, mut ei se sit ollukkaan voinut, vaikka oli kuulemma tyystin ihastunut yhteen niistä. Olin minäkin vähä pettynyt ja niin oli mamma ja milanakin. Ois se kaveri ollu kiva olla. =) Mutta jospa tää tylsyys nyt lähtis pois ja alkais jotain kivaa tapahtuun.
VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ!!

Juhannus

Juhannus oli ja sitten se myös menikin. Olin mökkeilemässä tuolla kitkalla. Menimme sinne perjantaina, kun iskä heräs nukkumasta. Taas piti autolla mennä pitkä matka ennen kuin me oltiin perillä. Olipa kiva kun taas vapauskoitti eikä tarvi miettii niitä pihan rajoja. Ympärillä oli metsää ja järveä joten sain viettää todellista koiran elämää. Olin aika rohkee ja kävin heittään mun talviturkin kitkajärveen. Huomasin tilaisuuteni koittaneen, kun yx keppi oli joutunut sinne vedenvaraan. Tietysti mä tykkään kepeistä ja päätin hakee sen pois sieltä järvestä ettei menis kauas pois hukkaan. Vieresillä mökkeillä oli myös toisia koiria joista koitin saaha leikki seuraa mut ne ei ollu mun kavereita. Sheltti Nelli pelkäs mua vaikka sanoin et en tee mitään pahaa ja oon ihan kiltti, mut ei se uskonu mua. Cockeri Demi oli ihanan tuoksunen nainen ja mä koitin myös sille höristellä korvii ja heiluttaa häntää, ja paiskata tassuu, mut ei se tykänny musta. Kyllä nykyajan naiset on ranttuja. Eivät kunnon rotumiestä huoli. =(
Illalla, kun me paistettiin taas makkaraa ja mä sain omani ja titenkin vein sen heti talteen. Kaivoin ison montun ja peittelin sen makkaran huolellisesti ettei kukaan sitä löydä sieltä ja varasta. Sitte kun seuraavan kerran menen sinne niin mulla onkin jo makkara valmiina oottelemassa. Naapuri mökillä oli aivan ihme vempain. Sen päälle piti Milanan nousta ja sit se alkoi hyppiin. Milanalla oli niin hauskaa siinä et mä sanoin haluavani tulla sinne myös kokeileen. Hyppäsin jo etutassut reunalle mut sit äiskä alko nauramaan mulle. Ei kuulemma koirat voi hyppii siinä. Kukahan semmosenkin typerän säännön on muka keksinyt. Ihan hyvin olisin voinut kokeilla sitä, mut EN SAANUT. Suutuin ja menin sen vekottimen alle murjottaan. Mut ei saanu nellikään kokeilla sitä, ainakaan sillon ku mä olin siellä. Kyllä ihmiset on törkeitä kun tollaasii huvituksia keksii ja sit ei anneta koirakkojen kokeilla. Muuten meillä oli kiva juhannus siellä mökillä, mt mulla oli tylsää välistä kun kaikki pelkäs mua eikä ollu yhtään kaveria kenen kans leikkii. Mä oon sanonutkin et haluun oikeen leikkikaverin kotiin. Oli mulla talvella idefix mut se meni sateenkaarensillalle. Ikävä on vieläkin, mut ei auta itku markkinoilla. =/